Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


reikaetauti

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
reikaetauti [2020/11/01 19:15]
leponiemi
reikaetauti [2020/11/14 17:43] (nykyinen)
leponiemi [Valereikätauti]
Rivi 29: Rivi 29:
 Monasti yritykset parantaa reikätauti ovat epäonnistuneet. Yksisoluiset loiset on tuhottu ja taudin ulkoiset oireet ovat paremman ravinnon jälkeen hävinneet. Tauti kuitenkin tuntuu etenevän edelleen, ja oireet ilmenevät yhä uudelleen. Voidaan perustellusti epäillä ilmiöön olevan useita eri syitä, jotka vaikuttavat yhdessä eritavoin. Monasti yritykset parantaa reikätauti ovat epäonnistuneet. Yksisoluiset loiset on tuhottu ja taudin ulkoiset oireet ovat paremman ravinnon jälkeen hävinneet. Tauti kuitenkin tuntuu etenevän edelleen, ja oireet ilmenevät yhä uudelleen. Voidaan perustellusti epäillä ilmiöön olevan useita eri syitä, jotka vaikuttavat yhdessä eritavoin.
  
-Allekirjoittanut kirjoitti Aquarien Magazin-lehdessä vuonna 1969 artikkelin (ks. kirjallisuus) reikätaudin esiintymisestä Oskarissa (Astronotus ocellatus). Kalan sisälmyksissä esiintyi kystoja, jotka päällisin puolin muistuttivat kalatuberkuloosin aiheuttamia rakkuloita (kuva x). Kuitenkin kyseessä osoittautui olevan Ichthyophonus (=Ichthyosporidium hoferi) niminen leväsieni. Sienen osoittaminen kudoksissa on hankalaa, koska sitä on vaikea saada itämään ja kasvamaan keinoalustalla. Itäneen leväsienen tunnistus sellaiseksi sitä vastoin ei ole ongelma  . Tuolloin ei kalasta kuitenkaan tutkittu kystojen lisäksi mitään muuta, joten ei ole tiedossa olisiko kyseisessä reikätautisessa kalassa ollut myös muita loisia.+Allekirjoittanut kirjoitti Aquarien Magazin-lehdessä vuonna 1969 artikkelin (ks. kirjallisuus) reikätaudin esiintymisestä Oskarissa (Astronotus ocellatus). Kalan sisälmyksissä esiintyi kystoja, jotka päällisin puolin muistuttivat [[kalatuberkuloosi|kalatuberkuloosin]] aiheuttamia rakkuloita (kuva x). Kuitenkin kyseessä osoittautui olevan Ichthyophonus (=Ichthyosporidium hoferi) niminen leväsieni. Sienen osoittaminen kudoksissa on hankalaa, koska sitä on vaikea saada itämään ja kasvamaan keinoalustalla. Itäneen leväsienen tunnistus sellaiseksi sitä vastoin ei ole ongelma  . Tuolloin ei kalasta kuitenkaan tutkittu kystojen lisäksi mitään muuta, joten ei ole tiedossa olisiko kyseisessä reikätautisessa kalassa ollut myös muita loisia.
  
-Varhemmassa kirjallisuudessa I. hoferia pidettiin erittäin yleisenä kalojen tappajana. Myöhemmin on osoittautunut, että useimmiten syynä kuitenkin oli kalatuberkuloosi. Viime aikoina monet tutkijat jopa pitävät I. hoferia ainoastaan merikalojen reikätaudin aiheuttajana. Sisäelimissä olevat kystat tulee identifioida, jotta selviää, miten yleinen I. hoferi on (kystoja ei pidä ilman muuta pitää tuberkkeleina).+Varhemmassa kirjallisuudessa I. hoferia pidettiin erittäin yleisenä kalojen tappajana. Myöhemmin on osoittautunut, että useimmiten syynä kuitenkin oli [[kalatuberkuloosi|kalatuberkuloosi]]. Viime aikoina monet tutkijat jopa pitävät I. hoferia ainoastaan merikalojen reikätaudin aiheuttajana. Sisäelimissä olevat kystat tulee identifioida, jotta selviää, miten yleinen I. hoferi on (kystoja ei pidä ilman muuta pitää tuberkkeleina).
  
 Saattaa olla mahdollista että I. hoferi on alkuperäinen syy tautiin tai sen erääseen esiintymismuotoon. Untergasser (1989) käyttää tästä taudista nimitystä väärä reikätauti (engl. false hole disease). Kalan syötyä loissienen itiöitä, se saa loisen, joka leviää verenkierrossa kaikkialle. Kala stressaantuu ja sen suolistossa mahdollisesti esiintyvä Spironucleus tai Hexamita saattaa levitä heikentyneen kalan suolesta kaikkialle. Se ettei reikätautia esiinny tällaisissa tapauksissa systemaattisesti saattaa selittyä sillä, että monet kalat eivät kestä tautia ja sen aiheuttamia vakavia vaurioita, vaan menehtyvät jo ennen iho-oireiden syntyä. Mahdollista on myös, että erilaiset kalat saavat taudista erilaisia oireita. Saattaa olla mahdollista että I. hoferi on alkuperäinen syy tautiin tai sen erääseen esiintymismuotoon. Untergasser (1989) käyttää tästä taudista nimitystä väärä reikätauti (engl. false hole disease). Kalan syötyä loissienen itiöitä, se saa loisen, joka leviää verenkierrossa kaikkialle. Kala stressaantuu ja sen suolistossa mahdollisesti esiintyvä Spironucleus tai Hexamita saattaa levitä heikentyneen kalan suolesta kaikkialle. Se ettei reikätautia esiinny tällaisissa tapauksissa systemaattisesti saattaa selittyä sillä, että monet kalat eivät kestä tautia ja sen aiheuttamia vakavia vaurioita, vaan menehtyvät jo ennen iho-oireiden syntyä. Mahdollista on myös, että erilaiset kalat saavat taudista erilaisia oireita.
Rivi 41: Rivi 41:
 Oireyhtymän tai taudin ulkoiset oireet ovat varsin yleisiä. Tautia tavataan varsin monissa kaloissa. Reikätauti ja valereikätauti ovat ilmeisesti vain eräs taudin esiintymismuodoista. Epänormaalit, kierteiset uintitavat ja laihtuminen yms. vakavat oireet voivat ilmaista tämän oireyhtymän muita esiintymismuotoja. Oireyhtymän tai taudin ulkoiset oireet ovat varsin yleisiä. Tautia tavataan varsin monissa kaloissa. Reikätauti ja valereikätauti ovat ilmeisesti vain eräs taudin esiintymismuodoista. Epänormaalit, kierteiset uintitavat ja laihtuminen yms. vakavat oireet voivat ilmaista tämän oireyhtymän muita esiintymismuotoja.
  
-Ichthyophonus hoferin aiheuttamat rakkulat sekoitetaan helposti kalatuberkuloosiin. Kystat ovat varsin yleensä varsin samannäköisiä. Ilman erikoisvärjäyksiä niitä ei helposti tunnisteta. Sieni-itiöt eivät aina keinoalustalla idä. Tilanne on voinut johtaa siihenkin että diagnoosiksi useimmiten on virheellisesti kirjattu kalatuberkuloosi. Kalatuberkuloosia sairastavissa kaloissa taas ei monissakaan ole reikätautiin viittaavia oireita. Virhe ei kuitenkaan ole kovin merkityksellinen, sillä molemmat taudit kehittyvät hitaasti ja ovat parantumattomia. Niiden kasvua ja kehitystä voidaan hyvällä hoidolla korkeintaan hidastaa.+Ichthyophonus hoferin aiheuttamat rakkulat sekoitetaan helposti [[kalatuberkuloosi|kalatuberkuloosiin]]. Kystat ovat varsin yleensä varsin samannäköisiä. Ilman erikoisvärjäyksiä niitä ei helposti tunnisteta. Sieni-itiöt eivät aina keinoalustalla idä. Tilanne on voinut johtaa siihenkin että diagnoosiksi useimmiten on virheellisesti kirjattu [[kalatuberkuloosi|kalatuberkuloosi]][[kalatuberkuloosi|Kalatuberkuloosia]] sairastavissa kaloissa taas ei monissakaan ole reikätautiin viittaavia oireita. Virhe ei kuitenkaan ole kovin merkityksellinen, sillä molemmat taudit kehittyvät hitaasti ja ovat parantumattomia. Niiden kasvua ja kehitystä voidaan hyvällä hoidolla korkeintaan hidastaa.
  
 Sienitauteja kutsutaan mykooseiksi (yks. mykoosi; kreik. mykos = sieni). Sienet ovat bakteereita ja viruksia kehittyneempiä. Niillä on soluissa yksi tai useampi tuma ja soluseinä. Sienet saavat ravintonsa orgaanisesta aineesta. Osa niistä hajottaa kuollutta eläin- tai kasvimateriaalia, mutta osa on aitoja elävää kudosta hajottavia loisia. Näitä sieniä saattaa esiintyä isäntä eläimen (tai kasvin) kaikissa kudoksissa. Sienitauteja kutsutaan mykooseiksi (yks. mykoosi; kreik. mykos = sieni). Sienet ovat bakteereita ja viruksia kehittyneempiä. Niillä on soluissa yksi tai useampi tuma ja soluseinä. Sienet saavat ravintonsa orgaanisesta aineesta. Osa niistä hajottaa kuollutta eläin- tai kasvimateriaalia, mutta osa on aitoja elävää kudosta hajottavia loisia. Näitä sieniä saattaa esiintyä isäntä eläimen (tai kasvin) kaikissa kudoksissa.
reikaetauti.txt · Viimeksi muutettu: 2020/11/14 17:43 / leponiemi